Onko Relais varaosatukku vai pääomasijoittaja, Arni Ekholm?

Varaosatukkurina listautuneen Relaisin liikevaihdosta jo kolmannes tulee raskaan kaluston huoltotoiminnasta. Yhtiö muuttaa muotoaan ahkerasti tehtävillä yritysostoilla. Relais konsolidoi ajoneuvojen jälkimarkkinalla toimivia yhtiöitä pääomasijoittajan tapaan. Toimitusjohtaja Arni Ekholm korostaa toimialaerikoistumisen merkitystä.

”Kompetenssin kumulointi on ihan yhtä tärkeää kuin pääoman kumulointi”, hän sanoo.

Aina vain kasvavia osinkoja, Elisan Topi Manner?

Osinko on olennainen osa Elisan sijoitustarinaa. Tänä vuonna osinko nousi jo kymmenettä kertaa peräkkäin.  Mutta eihän osinko ole suomalaisen yksityishenkilön kannalta lainkaan verotehokas voitonjakotapa!

”Osinko on selkeästi ymmärrettävissä ja helposti kommunikoitavissa oleva tapa osakkeenomistajien kannalta ja hyvin konkreettinen siinä mielessä, että käteinen tulee omalle tilille”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner sanoo. ”Jos tulee tavallaan ylimääräisiä jakomahdollisuuksia, silloin myös osakkeiden takaisinostot ovat käyttökelpoinen työkalu.”

Sähkömurroksen voittajaksi, Kalmarin toimitusjohtaja Sami Niiranen?

Raskaiden materiaalien liikuttamiseen tarvittavia laitteita valmistava Kalmar on sähköistymismurroksen kynnyksellä.

”Sähköistysmarkkina kasvaa 28 prosenttia vuodessa vuoteen 2028”, Kalmarin toimitusjohtaja Sami Niiranen sanoo.  ”Yli 60 prosenttia meidän asiakkaistamme suunnittelee investoimista vähäpäästöisiin tai nollapäästöisiin laitteisiin seuraavan viiden vuoden aikana.”

Onko yritysasiakkaissa Keskon herkkupaikka, toimitusjohtaja Jorma Rauhala?

Vaikka Kesko on jo merkittävä rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimija Pohjois-Euroopassa, kasvulle on kosolti tilaa. Ja kasvuhaluja on.

”Yritysostot on ainut keino saada riittävää skaalaa, ja tietysti kohteet saisivat olla mieluummin vähän isompia kuin pienempiä. Eikä niitä ihan tolkuttoman paljon ole”, Keskon pääjohtaja Jorma Rauhala sanoo. ”Jos toivelistalle voisi laittaa, missä seuraavat merkittävät yrityskaupat ovat, niin näkisin Ruotsin siinä kohtaa.”

Onko Tamtron Big datan alkutuottaja, Mikko Keskinen?

Tamtron ennakoi liikevaihtonsa tämä vuonna olevan 54–56 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että orgaanisesti liikevaihto itse asiassa laskee viime vuodesta. Ei kai vaakayhtiö vain puntoroinut väärin suurta, viime vuonna tekemäänsä Lahti Precision -yrityskauppaansa? Voiko yhtiötä edes kutsua kasvuyhtiöksi?

”Kasvu-uralle päästään taas jatkossa”, Tamtronin toimitusjohtaja Mikko Keskinen uskoo.

Menestyvän yhtiön merkit, Risto Siilasmaa?

Risto Siilasmaa on näyttänyt käytännössä, kuinka rakennetaan menestyvä yritys. Nykyisin hän toimii pääosin pääomasijoittajana. Mihin kiinnität huomiota, kun arvioit sinulle tarjottavia kohteita?

”Loppujen lopuksi totuus on se, että kyseessä on jonkinlainen hahmontunnistuskyky, joka on muodostunut vuosikymmenten aikana, kun aloittelevia ja vähän pidemmälle päässeitä yrittäjiä on tavannut varmaankin tuhatmäärin.”

Onko AI-osakkeissa kupla, Tero Kuittinen?

Analyytikko ja neuvonantaja Tero Kuittinen uskoo, että AI-osakkeet ovat kuplassa. Mutta mikä laukaisisi laskun?

”Ehkä tässä on tilaa vuoden 2000 skenaariolle. Kaikki odottavat romahdusta, mutta kestää vielä vuoden että tulee blow-off top: NVIDIA kaksinkertaistuu kahdessa kuukaudessa tai jotain”, Kuittinen maalailee. ”Pitäisi saada jokin tamperelainen AI-firma pörssiin 200:n p/s:llä. Pitäisi saada jokin merkki, että tämä on hulluuden huippu.”

Kuinka päihitätte Nordean, OP:n ja Dansken, S-Pankin Riikka Laine-Tolonen?

Yritysostoilla asemaansa vankistanut S-Pankki nousee loppusuoralla olevan Handelsbanken-liiketoimintakaupan myötä vahvalle nelossijalle henkilöasiakaspankkina. Handelsbankenin rahastoihin sijoittaneet jäävät Handelsbankenin rahastojen osuudenomistajiksi. Ryhdytäänkö heitä käännyttämään S-Pankin rahastoihin?

”Meidän skaala kasvaa niin merkittävästi. että se luo meille jo niin paljon etua, että hyödyt tulevat sitä kautta”, S-Pankin toimitusjohtaja Riikka Laine-Tolonen sanoo.

Kuinka löydetään seuraava Tesla, Baillie Giffordin Stuart Dunbar?

Partneri Stuart Dunbar kertoo, kuinka kasvuyhtiösijoittamiseen erikoistuneella Baillie Giffordilla haarukoidaan potentiaalisia kymmenkertaistujia.

”Oikeiden osakkeiden poimimisessa on kyse siitä, että valitaan joukko osakkeita, joilla on potentiaalia kasvaa merkittävästi. Kyse ei ole virheiden välttelystä”, Dunbar sanoo.

Miksi Sampo ei halua Pohjolan Berkshireksi, Mirko Hurmerinta?

Pohjoismaiset vahinkovakuuttajat ovat kansainvälisesti varsin kannattavia. Sampo tähtää alle 85 prosentin kulusuhteeseen. Yhtiö haluaa tehdä tuloksensa juuri vakuutusbisneksellään, kun taas sijoituspuolella tyydytään mataliin tuottoihin. Miksi sijoitustuotot eivät kiinnosta?

”Jos ottaisimme paljon enemmän riskiä esimerkiksi sijoittamalla osakkeisiin vielä enemmän, se sitoisi enemmän pääomaa, mikä tarkoittaisi, että pääoman tuotto olisi paljon matalampi, ja se tekisi tuloksesta paljon volatiilimpaa”, Sammon sijoittajasuhdepäällikkö Mirko Hurmerinta selittää.

Katse ylihuomiseen ja sen yli, Ville Voipio?

”Minua ei kiinnosta tämän kvartaalin tulos niin paljon kuin se, minkälainen vaikutus meillä on kymmenen vuoden päästä,” Vaisalan hallituksen puheenjohtaja, omistajasuvun neljänteen sukupolveen kuuluva Ville Voipio sanoo.

Pörssiyhtiöt raportoivat lukuja vuosineljänneksittäin, markkinat kiittävät ja tuomitsevat. Kuinka tässä ympäristössä rakennetaan yhtiön tulevaisuutta vuosikymmenten päähän? Kuinka kehitystä mitataan? 

Rahaa ilmasta, Solar Foodsin Pasi Vainikka?

Solar Foods valmistaa Solein-proteiinia ilman kytkentää maatalouteen. Solein on aminohappokoostumukseltaan lähellä lihaa ja sopii ainesosaksi monenlaiseen. Preemiohintaista lihankorviketta, toimitusjohtaja Pasi Vainikka?

”Emme laske se varaan, että tuote saa pidemmällä aikavälillä preemiota. Tuotantokustannusarviot, joita olemme sanoneet, tähtäävät siihen, että loppupeli tulee ihan tavanomaisia proteiiniraaka-aineita vastaan.”

Helsinki alelaarissa, Kim Lindström?

Helsingin pörssissä on halpaa. Tähän lopputulokseen sijoittaja Kim Lindström tulee tarkastellessaan Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlaskettua markkina-arvoa suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen.

”Tällä hetkellä on ihan selvästi nähtävissä, että olemme trendin alapuolella – aivan niin kuin olimme vuonna 2008 finanssikriisin aikaan ja 2011, jolloin oli eurokriisi”, Kim Lindström sanoo.

Onko Metso valmis, Pekka Vauramo?

Metson 25-vuotinen historia on ollut yritysjärjestelyjen historiaa. Pekka Vauramon johdolla Metso yhdistyi Outoteciin, minkä jälkeen yhtiön kannattavuus on noussut suomalaisten konepajojen eliittiin. Vauramo kertoo, miten temppu tehtiin ja kuinka luotu prosessi auttaa Metsoa yhä puolustamaan marginaalejaan ja parantamaan niitä.

Entä huhuttu fuusio Sandvikin kaivosyksikön kanssa? Eikö se kävisi järkeen ja olisi looginen jatko järjestelyjen historialle?

Paperiroskasta arvopaperiksi, Pekka Kantanen?

Sen jälkeen kun arvopaperilla ei ole arvoa alkuperäisessä tehtävässään eli osoittamaan omistusta yhtiöstä tai lainasaamista, sillä voi olla arvoa muissa merkityksissä.

Arvopaperien kerääminen on pienen piirin harrastus. Suomen tunnetuin vanhojen osakekirjojen asiantuntija Pekka Kantanen kertoo vanhojen arvopapereiden keräilystä – ja lukuisia tarinoita osakekirjojen takaa. Entä kuinka jätepaperilla tehdään rahaa?

Satasen seteleitä viidelläkympillä, Aki Pyysing?

Aki Pyysing tunnetaan kiinnostuksestaan kiinteistösijoitusyhtiöitä kohtaan. Citycon on hänen suurin omistuksensa, Ovarosta hän omistaa vajaat viisi prosenttia ja kuuluu yhtiön hallitukseen. Pyysing myöntää, että häntä kiinnostavat yhtiöt, joissa saa ostaa satasen edestä tavaraa viidelläkympillä – ainakin, jos satasen tavara on muutettavissa kohtuullisesti käteiseksi.

Kevätkauden viimeisessä Grillissä puhutaan merkintäoikeusanneista ja suunnatuista anneista. Kiinteistösijoitusyhtiöiden lisäksi käsitellään Exel Compositesia ja Tietoevryä ja sivutaan Finnairia, Fortumia ja Trainers’ Housea.

Velkavipu vääntää väärään suuntaan, Asuntosalkun Jaakko Sinnemaa?

Tällä hetkellä Asuntosalkku maksaa lainarahastaaan korkeampaa korkoa kuin mitä se saa nettovuokratuottoa. Korkokulujen vähentämisen jälkeen yhtiön rullaavan liiketoiminnan tulos on niukin naukin plussalla.

Asuntosalkun toimitusjohtaja Jaakko Sinnemaa uskoo kuitenkin parempaan tulevaisuuteen.

”Jos korkokustannukset pienenevät ja vuokratuotot nousevat, spredi siinä, mitä jää viivan alle, kasvaa”, hän muistuttaa.

Kulta 3000 taalaan unssilta, Endominesin Kari Vyhtinen?

Endominesin tavoitteena on löytää Karjalan kultalinjalta miljoonan unssin kultavarannot ja sen myötä rakentaa toisen kokoluokan tuotantokapasiteetti.

Sinne pääseminen kuitenkin vaatii rahaa. Kuinka Endomines voisi muuttaa Yhdysvalloissa olevat talvehtivat kaivosprojektinsa euroiksi? Entä millä Kari Vyhtinen perustelee uskonsa siihen, että vuoden sisällä kullan hinta rikkoo 3000 Yhdysvaltain dollaria unssilta?

Kannattavuus kaksinkertaiseksi, Loihteen Samu Konttinen?

Toimitusjohtaja Samu Konttisen pelikirjassa on selvät kuviot, joilla Loihteen kannattavuus saadaan nousemaan yhtiön tavoittelemalle 15 prosentin tasolle oikaistulla käyttökatteella mitattuna. Tärkein niistä on jatkuvien palveluiden osuuden kasvattaminen 30 prosenttiin liikevaihdosta.

Konttisen mukaan yhtiö on joissakin jatkuvissa palveluissa ”sub scale”: henkilöstöä on palkattu sen mukaan, että yhtiö voi uskottavasti tarjota vaikkapa vuorokauden ympäri tapahtuvaa tarkkailupalvelua, mutta asiakkaita ei ole vielä niin paljon kuin sopisi toivoa.  Skaalautuvuus on aivan toista luokkaa kuin tuntityönä myytävässä konsultoinnissa.

Mikä on kinkkukiusauksen kilpailuetu, Fodelian Mikko Tahkola?

Feelian valmisruokaratkaisu säästää rahaa ja työvoimatarvetta verrattuna  perinteiseen malliin, jossa ruoka valmistetaan kunnan keskuskeittiössä ja jaellaan sieltä ruuan tarjoileviin yksiköihin.

”Olemme ainut toimija tässä markkinassa, joka pystyy tarjoamaan kuuden viikon kiertävän ruokalistan sekä tavanomaisille tuotteille että kasvistuotteille”, Feelian omistavan Fodelian toimitusjohtaja Mikko Tahkola sanoo.

Onko pörssin ulkopuolella kivempaa, Alexander Ehrnrooth?

Viiden pörssiyhtiön suuromistaja Alexander Ehrnrooth sanoo, että Suomen pörssin alakulo vaikeuttaa yhtiöiden kehittämistä. Merkintäetuoikeusantien järjestäminenkään ei ole hänen mielestään mielekästä.

”Oman pääoman ehtoista pääomahuoltoa on mahdoton tehdä ja hakea kasvua sitä kautta. Lainarahaa ei voi ottaa ihan loputtomasti”, hän sanoo.

Jaksossa käsitellään private equityn etuja, suunnattuja anteja, Purmoa, YIT:tä, Ahstromia ja tietysti  sukuyhtiötä Fiskarsia.

Pitkää mutta paksua leipää, Goforen Mikael Nylund?

Vauhdikkaasti kasvanut Gofore tunnetaan julkisen puolen asiakkaisiin erikoistuneena it-palveluyhtiönä. Karon Grilli lähti Tampereelle selvittämään, millä keinoilla Gofore pystyy takomaan selvästi kaksinumeroista kannattavuutta myös näinä vaikeina aikoina, joina sen listatut verrokit kärsivät kannattavuusongelmista.

”Julkisen sektorin toimijat ovat toimintatavoiltaan pitkäjänteisiä. Tiedämme aika kivasti vuosi eteenpäin, mitä on tarkoitus tehdä ja kuinka paljon se vaatii meidän asiantuntemustamme. Pystymme sitomaan henkilöt projekteihin ja tekemään suunnitelmallisesti, mikä on tehokkaampaa taloudellisessa mielessä kuin lyhyttempoinen ’pieniä projektia paljon peräkkäin’”, Goforen toimitusjohtaja Mikael Nylynd kertoo.

Kuinka indeksi voitetaan, Juha Varis?

S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis seuraa Helsingin pörssin ja First Northin yhtiöitä laajasti. Yli 200 miljoonan euron suuruisessa salkussa on myös firmoja, joiden markkina-arvo on alle 100 miljoonaa euroa.

”Jos näen, että yhtiössä on tarpeeksi tuottopotentiaalia – eli pitäisi nähdä vaihtoehto, että kurssi tuplaantuu tai kolminkertaistuu –, puolenkin prosentin painolla saa ihan kivan tuottolisän salkkuun”, hän sanoo.

Haalitko salkkuusi tupakantumppeja, Kyösti Kakkonen?

Kyösti Kakkosen julkisen pörssisalkun yhtiöistä monia yhdistää se, että yhtiöt ovat tai ovat olleet pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Eikä tämä ole sattumaa. Kyösti Kakkonen metsästää käänneyhtiöitä. 

”Mielelläni arvioin näitä käänneyhtiöitä, koska jos oikeaan aikaan lähtee mukaan, niissä voi muodostua merkittävää arvonnousua.”

Yritysostojen aika, Koskisen Oyj:n Jukka Pahta?

Kun Koskisen Oyj listautui puolisentoista vuotta sitten, se sai paitsi rahaa myös noteeratun osakkeen, jota voi käyttää maksuvälineenä yrityskaupoissa. Yritysostoa on odoteltu siitä asti, mutta hiljaista on ollut. Millaisia kohteita kiikaroitte, Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta?

”Sellaisia kohteita, joissa meidän sydän vahvistuu entisestään”, Pahta vastaa.

Hän pyörittelee lisää mahdollista yritysostokohdetta: ”Lähellä sahateollisuutta ja puunhankintaa ja integroitavissa meidän toimintaamme.”

Kuinka oppikirjat muutetaan rahaksi, Sanoman Kaisa Uurasmaa?

Sanoman medioiden otteessa olevalta jää helposti huomaamatta se, että Sanoma-konsernin liikevaihdosta suurempi ja tuloksesta paljon sitäkin suurempi osa tulee oppimateriaaleista.  

”Hollannin medialiiketoiminnat myytiin 2017 ja 2019–2020. Siitä irrotettua pääomaa päätettiin käyttää oppimateriaaliliiketoiminnan kasvattamiseen”, Sanoman sijoittajasuhde- ja yritysvastuujohtaja Kaisa Uurasmaa kertoo.

Yritysostojen myötä Sanomasta on tullut merkittävä eurooppalainen perus- ja toisen asteen oppimateriaalikustantamo. Suomen osuus Sanoman oppimateriaaliliiketoiminnasta on enää 7–8 prosentin luokkaa.

Osinkoaristokraatiksi paperivoitoilla, Investors Housen Petri Roininen?

Toimitusjohtaja Petri Roininen on brändännyt Investors Housen yhtiöksi, joka tarjoaa omistajilleen nousevia osinkoja.

”Jokainen pörssiyhtiö, sen osake, on itse asiassa sijoitustuote”, Roininen sanoo.

Viime vuonna arvonmuutokset eli kassavirtaan vaikuttamattomat ylös- ja alaskirjaukset pelasivat isoa roolia Investors Housen tuloksessa. Täysin omistettujen kiinteistöjen arvoa kirjattiin alas reilulla miljoonalla. Arvonmuutokset ja myyntitappiot huomioiden Investors Housen oma kiinteistösijoitusbisnes oli viime vuonna nollilla. Tuloksensa Investors House teki osuudella osakkuusyhtiöiden tuloksesta – käytännössä niiden ylöskirjauksista. 

Onko Amer Sports kiinalainen juttu, Anu Sirkiä?

Sen jälkeen kun kiinalaisvetoinen sijoittajaryhmä osti Amer Sportsin pois Helsingin pörssistä vuonna 2019, yhtiössä on muuttunut paljon. Suunto ja Precor on myyty, ja muita brändejä on kiihdytetty kovaan kasvuun. Divestoinneista puhdistettu liikevaihto on tuplaantunut viidessä vuodessa.

”Kaksi isoa transformaatiota on mennyt läpi yhtiön. Ne olivat käynnissä jo silloin 2018–2019, mutta nyt on laitettu ihan uutta vaihdetta kehiin”, Amer Sportsin viestintäjohtaja Anu Sirkiä kertoo Karon Grillissä.

Ensinnä Amer Sports on uudistanut toimintamallinsa brändivetoiseksi. Toiseksi yhtiö on ottanut kuluttajat entistä paremmin omiin näppeihinsä: suoramyynnin osuus on kasvanut vauhdikkaasti. Grillissä käydään läpi perustelut näille strategisille valinnoille ja selvitetään, millaisia oikein ovat Amer Sportsin brändit.

Kuinka tekoäly vaikuttaa sijoittajaan, Timo Ritakallio?

OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio tunnetaan kiinnostuksestaan tekoälyä kohtaan. Karon Grillissä hän kertoo, kuinka AI muuttaa sijoittamista ja kuinka sijoittajan kannattaa ottaa tekoäly huomioon. Hän on myös itse sijoittanut AI-sidonnaisiin yhtiöihin.

Ritakallio teki ensimmäiset osakesijoituksensa kymmenvuotiaana. Grillillä hän kertoo muun muassa siitä, kuinka löysi Modernan juuri ennen kuin yhtiön osakekurssi lähti valtavaan kiitoon koronarokotteen myötä.

Miksi Mandatum on rahasäkki, Petri Niemisvirta?

Mandatumin hallitus esittää kevään 2024 yhtiökokoukselle 33 sentin osakekohtaista osinkoa. Enempäänkin olisi varaa: vuodenvaihteessa Mandatumin vakavaraisuusaste ehdotettu osingonjako huomioiden oli 221 prosenttia, kun yhtiö tavoittelee 170 – 200 prosenttia. Miksi hilloatte osakkeenomistajien rahaa yhtiössä sen sijaan että jakaisitte sen omistajille? Yritysostoako haudotte?

”No sanotaan että ei meillä ole ongelmia varallisuuden, taseen eikä kassavirran kanssa”, Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta suostuu myöntämään mutta muistuttaa edelleen tarpeesta olla konservatiivinen:

”Toimimme liiketoiminnassa, jossa pääomamarkkinat vaikuttavat tulokseen merkittävästi.”

Miten tietoturvalla tehdään rahaa, WithSecuren Mikko Hyppönen?

WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen tunnetaan tietoturvaguruna, joka on seurannut alaa ensimmäisestä PC-viruksesta alkaen. Karon Grillissä hän kertoo tietoturvan tämän hetken kiinnostavimmista kysymyksistä. Entä millä strategialla WithSecure aikoo pärjätä?

Vähemmän tunnettua on, että Hyppönen on myös innokas sijoittaja. Grillin äärellä hän konkreettisesti avaa teknologiayhtiöpainotteisen salkkunsa ja kertoo, millaisia yhtiöitä suosii sijoittajana. Hyppösen salkusta löytyy myös kryptoja, vaikka neljälläkympillä ostamansa Bitcoinit hän myi jo kymppitonnilla kappale.

Kannattaako rakennusalalla nyt velkaantua, LapWallin Jarmo Pekkarinen?

Vaikka uudisrakentaminen on Suomessa romahtanut, puuelementtivalmistaja LapWall suunnittelee Pyhäntään 15 – 17 miljoonan euron investointia. Summa vastaa yhtiön tämänhetkistä omaa pääomaa.

”Investoinnin tekemättä jättäminen olisi iso riski. Kun normaali kysyntätilanne palaa, me myydään eioota [jos investointia ei tehtäisi]”, LapWallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen sanoo Karon Grillissä.

Grillissä puhutaan myös puu- ja hybridirakentamista ajavista tekijöistä ja rakentamisen hiilidioksidivaatimuksista. Kuka päättää, että taloon tulee puuelementtiratkaisuja ja kuka sen, että valitaan LapWallin ratkaisu?

Mikä on kaikkein tärkein sijoitusvihje, Seppo Saario?

Sijoittaja ja sijoituskirjailija Seppo Saario on vain hieman liioitellen mies, joka toi osakesijoittamisen Suomeen. Uraauurtava Pörssiosakkeet sijoituskohteena -kirja ilmestyi 51 vuotta sitten vuonna 1973, klassikoksi noussut Miten sijoitan pörssiosakkeisiin vuonna 1984.

”Amerikkalainen sijoittaja Jesse Livermore, joka vaikutti pörssimarkkinoilla 1900-luvun alussa, sanoi: ’On aika ostaa, on aika myydä osakkeita ja on aika mennä kalaan.’ Tätä kalastusaikaa on jatkunut aika pitkään, eikä vieläkään voi sanoa, että kannattaa ostaa”, Seppo Saario sanoo markkinatilanteesta tammikuun 2024 alussa.

Poikkeuksellisen pitkässä grillauksessa käsitellään Saarion uraa ja elämää sekä tietenkin sijoitusoppeja. Kuinka osakesijoittaminen on muuttunut siitä, kun Saario 70 vuotta sitten osti ensimmäiset pörssiosakkeensa?

Viime vuoden lopulla nähtiin jo mukavaa kurssinousua, mutta listautumiset ovat jäissä. Miksi Helsingin pörssi ei käy kaupaksi, pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman?

”Tulijoita yhtiöpuolella on paljonkin, mutta sijoittajakysyntä on se heikko lenkki tällä hetkellä. — Valuaatiostahan paljon on kiinni. Sijoittajia löytyy osallistumaan listautumisiin, jos valuaatio on oikealla tasolla”, Husman sanoo. ”Myönteistä on, että sijoittajakysyntä palaa nopeammin kuin yhtiöiden halu listautua.”

Haastattelussa käsitellään myös Helsingin pörssin osakevaihdon laskun syitä ja selvitetään, millainen sijoittaja pörssin toimitusjohtaja itse on.

Kuinka pörssissä voitetaan, professori Vesa Puttonen?

Akateeminen tutkimus vakuuttaa, että sijoittajan kannattaa olettaa markkinoiden olevan tehokkaat ja sijoittaa indekseihin matalilla kuluilla. Miksi professori Vesa Puttonen ei kuitenkaan kykene sijoittamaan S&P 500:aan vaan ennemmin poimii salkkuunsa Eagle Filtersiä?

Grillivuosi 2024 käynnistyy vauhdikkaasti, kun Vesa Puttonen kertoo akateemisen tutkimuksen löydöistä, käy läpi omia viimeaikaisia toimiaan sijoitusmarkkinoilla ja valitsee Juhlapöydän konvehdeista marmeladisydämen.

Mistä kasvua, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila?

Veli-Matti Mattila on trimmannut Elisan hyvään iskuun. Sinivalkoinen teleoperaattori takoo tulosta hyvällä kannattavuudella ja tekee kelpo kassavirtaa. Takana on yhdeksän peräkkäistä vuotta, joina osakkeenomistajille maksettua osakekohtaista osinkoa on kasvatettu. Ensi keväänä Elisasta saattaa tulla suomalainen osinkoaristokraatti, kymmenen vuoden osingonnostoputken yhtiö.

Liikevaihdon kasvu on kuitenkin ollut niukkaa. Grillissä tiukkaan Mattilalta, eikö kasvua olisi kannattanut hakea myös epäorgaanisesti, siis ostamalla muita yhtiöitä – esimerkiksi teleoperaattoreita muista maista.

”Meillä on käsissämme iso määrä omistajien omaisuutta, josta meidän täytyy pitää hyvää huolta. Emme voi tehdä isoa diiliä vain sen takia, että meistä itsestämme olisi kiva tehdä sellainen.”

Miksi UPM on sekatavarakauppa, Jussi Pesonen?

Kun UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kävi Grillillä, puhuimme etenkin uusista bio-alkuisista liiketoiminnoista. Pesonen hahmottelee selvän polun tulevaisuuteen, jossa biokemikaalit ja biopolttoaineet muodostavat 1,5 miljardin – lähes kahden miljardin euron liikevaihtoa pyörittävän yksikön. Keskustelimme tietysti myös 3,5 miljardin dollarin sellumyllystä ja siitä, miksi UPM on sekatavarakauppa.

Kun sekä entinen hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos että 20 vuotta yhtiötä johtanut Jussi Pesonen ovat sitä vakuuttaneet, alan hiljalleen uskoa, että erilaisten puupohjaisten tuotteiden tekeminen saman katon alla tuo synergioita. 
 
Haastattelussa myös poimintoja Pesosen poikkeuksellisen pitkältä toimitusjohtajantaipaleelta, ja selviääpä sekin, mikä on Pesosen lempipuu.

Mitä Springvestin salkku on syönyt, Aki Soudunsaari?

”Minun mielestäni ne [omistusten arvostukset Springvestin taseessa] ovat selkeästi alaspäin”, Springvestin toimitusjohtaja Aki Soudunsaari arvioi.  Hän myös listaa ne portfolioyhtiöt, joita itse seuraa kaikkein tarkimmin.

Springvest hinnoitellaan pienellä preemiolla suhteessa sijoitusportfolionsa tasearvoon. Yhtiö itse pitää tasetta eli sijoituksiaan osakkeen tärkeimpänä ajurina, mutta sen voi hinnoitella myös tuloksentekokyvyn eli tuloslaskelman perusteella. Grillissä avataan siksi myös tuloksen muodostuminen ja sen komponentit.

KORJAUS Toisin kuin toimitusjohtaja Aki Soudunsaari haastattelussa sanoo, Springvestin tilintarkastaja on Deloitte, ei EY. EY on Springvestin Certified Advisor.

Onko Konecranes huoltoyhtiö, Kiira Fröberg?

Huoltobisnes tuo valtaosan Konecranesin tuloksesta. Tekeekö firma nostureita ja muita materiaalinkäsittelylaitteita siksi, että pääsee pitämään niitä kunnossa – hurjalla katteella? Voisiko Konecranesin mieltää palveluyhtiöksi, jolla on huoltotoiminnoissa SaaS-yhtiöiden hehkuttamaa ”jatkuvaa liikevaihtoa”? Ja mistä kunnossapitoliiketoiminnan rahat tulevat?

Sijoittajasuhdejohtaja Kiira Fröberg kertoo myös tilauskannan muodostumisesta – sekä paljastaan ensimmäisen oman osakesijoituksensa.

Mistä etsisit alennusmyyntikohteita, Björn Wahlroos?

Vaikka Björn Wahlroos aloitti uransa akateemisessa maailmassa ja toimi 2000-vuosikymmenen lopulta viime kevääseen asti Sammon  ja UPM-Kymmenen hallitusten puheenjohtajana ja lähes koko 2010-luvun Nordean hallituksen johdossa, häntä leimaa investointipankkiirius ja yritysjärjestelyt.

Karon Grillin jaksossa Wahlroos kertoo, mistä hän itse tällä hetkellä etsisi väärin hinnoiteltuja kohteita ja millaisella korkosijoituksella hän on tehnyt rahaa viime vuosina. Eivätkä käsittelemättä jää Wahlroosin näkemykset vihreästä siirtymästä tai Kiinastakaan.

Paluu Aasian-strategiaan, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner?

Finnair on etsinyt Aasian-liikenteestä vapautuneille laajarunkokoneilleen uutta käyttöä sen sijaan että olisi myynyt ne. Näin siitä huolimatta, että tällä hetkellä lentokoneissa on myyjän markkina. Ratkaisu tuntuisi kielivän siitä, että Finnair odottaa Venäjän ilmatilan avautumista ja Aasian-strategian paluuta. Onko näin?

”Olemme halunneet pitää kiinni Venäjän ilmatilan avautumisen optiosta”, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner sanoo.

Miljardin liikevoitto, Keskon Mikko Helander? ”Tykkään ajatuksesta”

Mikko Helanderin pääjohtajakaudella Kesko on tehnyt liikevoittoonsa tasokorotuksen.

Viime vuoden reilusta 800 miljoonasta eurosta vertailukelpoinen liikevoitto tosin laskenee tänä vuonna laskusuhdanteessa 700 miljoonan euron tienoille. Vuoden 2023 kolmannen neljänneksen tulosjulkistuksen yhteydessä Kesko tiivisti ennustehaarukkaansa lähemmäs aiempaa alalaitaa ja arvioi rivin olevan 680–730 miljoonaa euroa. Silti ollaan selvästi koronaa edeltävää aikaa korkeammalla tasolla.

Mikko Helander olisi voinut jäädä eläkkeelle jo viime kesänä, sillä hän täytti kesäkuun alussa 63 vuotta. Helander kuitenkin jatkaa pääjohtajanpostissaan toistaiseksi.

Mitä hän tavoittelee? Miljardin euron liikevoittoa?

”Pidän ajatuksesta”, Helander sanoo.

Rakennustyöt käynnissä

Grilliä valmistellaan

Suomalainen sijoitusmaailma alkaa olla grilliä vaille valmis, ja marraskuussa sekin puute korjaantuu. Pysy kuulolla!

Grilli matkaa pörssiin

Grilli käy katselemassa maisemia ja päätyy Nasdaq Helsingin kellon alle.

Grillin matka alkaa

Vesisade muuttuu auringon pilkahduksiksi, kun pallogrilli matkaa Merihakaan.

Grillin kasaaminen

Grillin kasaaminen on silkkaa auringonpaistetta. Koko puolituntinen suoritus kuvattuna, mitään sensuroimatta.

Grilli tarjoaa myös löytämisen iloa: silmälasit olivat piiloutuneet sen pesään.

Varmista paikkasi jonon kärjessä!

Kun tilaat uutiskirjeen, sinulle on ok, että Grilliltä tulee silloin tällöin viestejä, joissa voi olla myös mainoksia. Olet tutustunut Grillin tietosuojakäytäntöihin. Voit perua uutiskirjeen milloin vain.