Sijoittajan vaarallisin työkalu on viivoitin. Sitä voi käyttää väärin ainakin kahdella kohtalokkaalla tavalla.
Sijoitusslangissa viivoitinanalyysiksi kutsutaan tapaa, jossa ekstrapoloidaan yhtiön tuleva kehitys historiallisesta kehityksestä. Jos yhtiö on toissa vuonna tehnyt miljoonan ja viime vuonna kahden miljoonan euron liikevaihdon, viivoitinanalyysin harjoittaja päättelee tämän vuoden liikevaihdoksi kolme ja ensi vuoden liikevaihdoksi neljä miljoonaa euroa.
Pahasti pieleen meneviä arvioita voi syntyä jo lyhyellä ajalla, jos kasvun kulmakerroin on jyrkkä ja liikevaihto on edellisvuosina vaikkapa kolminkertaistunut joka vuosi.
Yksi petollinen viivoitinanalyysin erityismuoto on yhtäläisyysmerkkien vetäminen markkina-alueiden välille. Malliesimerkki voisi olla yhtiö, joka on kehittänyt Suomessa menestystuotteen, jolla se on vallannut markkinaa ja tehnyt hyvää bisnestä. Sama on tarkoitus monistaa Ruotsissa tai Saksassa, tai ehkä molemmissa.
Toinen paha tapa käyttää viivoitinta on sen laittaminen vaakasuoraan. Tällöin ajatus on, että jostain syystä vaikeuksiin joutunut yhtiö ”palaa aiemmalle tasolleen”, oli sitten kyse liikevaihdosta, tulostasosta, markkinaosuudesta tai mistä tahansa suureesta – vaikka osakekurssistakin.
Grillissä tutustutaan myös muihin sijoittajalle vaarallisiin vempaimiin.
